top of page
Etsi
  • Writer's pictureLäpi Koistinen

Valokuvaus ja valolla kuvaus...tarina itsensä hyväksymisestä


Noh jopas on aika vierähtänyt edellisistä pohdinnoista,

Mutta Mitä sitä läyryämään paskaa jos ei ole mitään sanottavaa :).

Kesä tulee ja elämä hymyilee.....vain rakkaus juttuja :).

Nonnnii...ja sitten mennään....

Olenkin tossa facebook sivuillani jauhanut uudesta intohimostani ja suuresta rakkaudestani VOIMAUTTAVASTA VALOKUVAUKSESTA ja hellästä katseesta, varmaan kyllästymiseen saakka, mutta tämä kyseinen pedagoginen muoto on todellakin vienyt sydämeni.

En millään jaksa alkaa avamaan metodeja tai toimintamalleja tässä, mutta nopeesti sanottuna, valokuvausta käyttäen tuodaan toinen ihminen näkyväksi hänen haluamallaan tavalla.

Ja millä tavalla hellä katse liittyy tähän?

VOIMAUTTAVASSA kuvaajan tehtävä on toimia päähenkilön silminä, ja katsoa häntä hellästi ja voimauttavasti, tuomitsematta tai määräilemättä häntä.

Nähdä se kauneus ja voima mitä toinen haluaa HÄNEN kuvissaan viestittää, ja sanoin ja katsein VOIMAUTTAA päähenkilöä.

Deeppii shittii!!!!!! ja ei helppoa ainakaan minulle.....

en olisi ikinä uskonut kuinka vaikeeta on nähdä

100 prosenttisesti positiivisesti ja hyväksyä toisen "näkyvyys".

Neljä vuotta hain tähän koulutukseen.....ja nyt ensimmäinen osa käyty opiskelua ja kesälomalaisena tässä ollaan :).

Opiskelun aikana joutunut menee tosi syvälle omaan menneisyyteen, ajatusmaailmaan, ideologiaan, näkemykseen ja etenkin valokuvaukseen ja itse ilmaisuun.

ja etenkin MITÄ on VALOKUVAUS.

Muutamilla facebookin sivuilla olen huomannut sellaisen hienon toimintatavan:

- kerron tässä mielipiteeni mikä kuvassa on mennyt vituksi

- väärä ISO

- Malli töröttää ihan päin persettä

- liian tumma kuva

- itse olisin käyttänyt canonin super penetraatio objektiivia

- laita kuvasi tiedot tähän...

arvostelua, arvostelua, arvostelua, positiivinen kommentti, arvostelua arvostelua....

ja miun päässä pyörii ajatus vaan..... miksi te ette voi nähdä positiivisia puolia tai kuvan tärkeyttä kuvaajalle.

Määritteleekö hyvän kuvan sen teknillinen täydellisyys vai onko hyvä kuva sellainen joka on merkityksellinen jollekkin henkilölle ilman täydellisiä arvoja?

Minusta tärkeys....

Rakas tyttöystäväni kävi ensimmäistä kertaa kuvattavana vähän aikaa sitten ja sai koevedokset kuvista, ja sain olla vieressä katsomassa kun hänen silmät purskahti kyyneliin ja suusta tuli sanat "nämä on niin kauniita"

aito, ja kaunis reaktio.

Mie olen tietoisesti valinnut että en enää halua keskittyä kuvien virheisiin.

Mie haluun nähdä sen mitä siinä on haettu.

Olen tosi kiitollinen tälle kuvaajalle että hän pyysi minun kaunista naista ruutuihin <3

Jaaaa a.

Kuten huomaatte että aikas paljon syvällisiä juttuja on päässä pyörinyt.

Kai sitä saa kohta itseään hipiksi kutsua :D.

Olin alkanut pitää itseäni valokuvaajana, mutta noin 3 viikkoa sitten tajusin että enhän mie tiedä siitä hevon V###tua :D.

Kun mie sain käsiini Nikonin filmikameran ja lähdettiin tekemään ekoja harjoituksia tajusin että miulla ei ollut hajuakaan miten toimia.

Ei voinut tarkistaa kuvaa ruudusta...

Ei voinut paukuttaa 200 kuvaa ja toivoa että joku onistuu...

Et voinut säätää muuta kun AUKKOA ja VALOTUSAIKAA...

mut sitten mie tajusin sen että tämä on aitoa VALOLLA KUVAUSTA.

Kuvat jotka otat, ovat konkreettisia....niitä et voi poistaa kesken kaiken.

Potrerit ovat editoimattomia ja niistä on hyväksyttävä itsensä.

Odotus ja jännitys siitä että näät ne....

Ylpeys siitä onnistumisesta kun hieno kuva on sinun käsissä ja pystyt koskemaan siihen, ruutuun tuijottamisen sijaan.

ja miusta parasta

voit antaa sen kuvan ihmiselle ja kertoa kuinka tärkeä sinun ottama muotokuva hänestä on ja miksi se on tärkeä.

Kuvailkaa, olkaa malleina, rikkokaa rajoja, rakastakaa toisianne , rakastakaa itseänne ja muistakaa elää :)

Mie meen nyt nukkumaan.... ÖITÄ <3<3<3<3<3<3<

Rakkaudella

Simo/Läpi


14 katselukertaa0 kommenttia

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki
bottom of page